Konepajojen datakaaos

Taustatarina sarjakuva

Konepajojen datakaaos – missä mennään ja mistä aloittaa?

Tämä tietopankki kokoaa yhteen TUOVA-hankkeen aikana saadut opit konepajayritysten kanssa toteutetuista pilotoinneista, sekä samalla toteutetusta taustatutkimuksesta. Tavoitteena on tarjota käytännönläheinen opas, joka auttaa konepajoja ottamaan ensimmäiset askeleet kohti datalähtöistä kehittämistä. Läpi tietopankin etenevän tarinan kautta pääset seuraamaan matkaa datakaaoksesta kohti hallittua ja liiketoimintaa tukevaa tiedon hyödyntämistä.

Datan hyödyntäminen jää tuotannon kiireen varjoon

Kuvitellaan suomalainen, keskisuuri konepaja, jonka liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa ja henkilöstöä 65. Yritys toimii alihankkijana suurille, kansainvälisille teollisuusyrityksille, ja sen ydinosaaminen on koneistuksessa. Yrityksen arki on täynnä kiirettä, tiukkoja toimitusaikoja ja jatkuvaa kilpailua asiakkaiden projekteista. Konepajan toimintaa ohjaa pitkälti perinteinen tekemisen meininki, jossa tuotannon tehokkuus ja laatu ovat kaiken keskiössä, mutta datan hyödyntäminen jää usein taka-alalle.

Kehittämisen on tuotava arkeen lisäarvoa

Yrityksen tuotantopäällikkö Tuomo on kokenut konkari, joka tuntee konepajan prosessit kuin omat taskunsa. Tuomo edustaa perinteistä konepajakulttuuria: käytännönläheisyyttä, suoraviivaisuutta ja vahvaa uskoa siihen, että asiat hoituvat parhaiten, kun ne tehdään itse. Tuomo maailmassa IT-järjestelmät ja datan keruu ovat usein pakollinen paha, joiden hyötyjä on vaikea nähdä arjen kiireessä. Tuomo on kuitenkin vastuullinen ja haluaa kehittää yrityksen toimintaa, kunhan ratkaisut ovat järkeviä ja tuovat oikeasti lisäarvoa.

Uutta osaamista tarvitaan datan hyödyntämiseen

Yrityksen johto on viimein päättänyt panostaa tuotantodatan hyödyntämiseen, sillä kilpailu kiristyy ja asiakkaat vaativat yhä tarkempaa raportointia ja läpinäkyvyyttä. Tähän tarpeeseen palkataan uusi data-ammattilainen, Roosa, jonka tehtävänä on tuoda uutta osaamista ja näkökulmaa yrityksen datan hyödyntämiseen. Roosa edustaa IT-kulttuuria: hän ymmärtää tietojärjestelmien mahdollisuudet, osaa yhdistellä dataa eri lähteistä ja näkee datan ennen kaikkea kehittämisen ja johtamisen työkaluna. Roosan haasteena on kuitenkin päästä sisälle konepajan arkeen ja voittaa Tuomon ja muiden työntekijöiden luottamus.

Epätarkka tieto estää luotettavan päätöksenteon

Yrityksen lähtötilanne on monelle konepajalle tuttu: tuotantodataa kerätään pääosin ERP-järjestelmään, jossa tiedot perustuvat työntekijöiden tekemiin vaihekuittauksiin ja leimauksiin. Näissä tiedoissa on usein virheitä ja epätarkkuuksia, mikä johtaa siihen, että esimerkiksi tuotannon jälkilaskelmat eivät pidä paikkaansa. Koneiden käytöstä ei saada reaaliaikaista dataa, ja eri järjestelmistä saatavan tiedon yhdistäminen on hankalaa. Prosessien ymmärrys jää puutteelliseksi, koska niitä ei ole kuvattu kunnolla, ja yrityksen mittarit ovat epäselviä tai puutteellisia. Tietojohtaminen on retuperällä ja muutosvastarinta on vahvaa (“näin meillä on aina tehty”).

Yhteisellä ymmärryksellä datasta aitoa hyötyä liiketoimintaan

Roosan ja Tuomon kohtaamisessa törmäävät kaksi kulttuuria: käytännönläheinen konepajamaailma ja datalähtöinen kehittämisote. Aluksi Roosan ehdotukset herättävät epäluuloa: “eikö tämän voisi vain ratkaista tekoälyllä?” ja Tuomo kokee, että ongelmat ovat liian monimutkaisia ratkaistavaksi pelkällä datalla. Tarinan edetessä molemmat kuitenkin oppivat toisiltaan: Roosa ymmärtää tuotannon arjen realiteetit ja Tuomo alkaa nähdä datan mahdollisuudet oman työnsä kehittämisessä. Yhteisymmärrys syntyy, kun molemmat tuovat pöytään oman osaamisensa ja rakentavat yhdessä ratkaisuja, jotka aidosti tukevat yrityksen liiketoimintaa.

Tarina ja sarjakuva

Alkuperäinen johdantoteksti: Jari Lipponen, TKI-asiantuntija, Savonia-amk
Sarjakuvan tarina: Jesse Honkanen, TKI-asiantuntija, Savonia-amk
Sarjakuvan toteutus: Emmi Paananen, TKI-asiantuntija, Savonia-amk
Alkuperäinen julkaisupäivä: 24.8.2026